Lappeenrannan Lyseon lukion nasuperinteeseen on pitkään kuulunut pukeutumisleikki. Aiempina vuosina pukeutumisleikin karkeana ideana on ollut, että tytöt pukeutuvat pojiksi ja pojat tytöiksi. Oman vuosikurssini nasupäivänä kaksi vuotta sitten teemana oli kuninkaalliset, jolloin tyttöjen tuli pukeutua prinsseiksi ja poikien prinsessoiksi. Tällainen sukupuolirooleilla leikittely on monista ollut hauskaa. Onko se kuitenkaan kaikista?

 

Perinteinen sukupuolikäsitys on kaikille tuttu: on tyttömäisesti pukeutuvia tyttöjä, jotka tekevät tyttöjen juttuja, ja poikamaisesti pukeutuvia poikia, jotka tekevät poikien juttuja. Välillä - kuten aiempina nasupäivinä - hassutellaan ja sekoitetaan näitä rooleja laittamalla tyttömäiset tytöt pukeutumaan poikamaisesti ja tekemään poikien juttuja. Tätäkin hauskempaa on, kun poikamaiset poikien juttuja tekevät pojat luopuvat hetkeksi poikamaisuudestaan ja pukeutuvat hameisiin ja laittavat huulipunaa. Hulvatonta!

 

Asia ei kuitenkaan ole noin yksinkertainen tai hauska. Sukupuolibinäärin eli perinteisen kaksijakoisen sukupuolikäsityksen ulkopuolelle jää nimittäin iso osa ihmisiä, jotka eivät ole sukupuoleltaan näitä tyttömäisiä tyttöjä tai poikamaisia poikia. Sukupuolivähemmistöihin katsotaan kuuluvaksi transihmiset, sukupuolettomat ihmiset, intersukupuoliset ihmiset sekä sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset. Transihmisiin kuuluvat taas trans- ja muunsukupuoliset ihmiset. Sukupuolivähemmistöihin kuuluu siis monenlaista porukkaa, ja kun otetaan kaikki sukupuolet huomioon, voidaan huomata, että perinteinen binäärinen sukupuolijaottelu on riittämätön ja kapea.

 

Jos nasupäivän pukeutuminen on sukupuolesta ja sen ilmaisusta riippuvaista, voi nasupäivän vaatteiden valinta olla sukupuolivähemmistöön kuuluvalle nuorelle haasteellista. Kuinka pukeutua, jos on epävarma sukupuolestaan? Kuinka pukeutua, jos on sukupuolensa kanssa niin sanotusti “kaapissa”? Kuinka pukeutua, jos on sukupuoleltaan jotain muuta kuin tyttö tai poika? Entä jos on molempia? Sukupuolibinäärinen pukukoodi ei ota tällaisia tapauksia huomioon. Se on tehty ajatellen tyttöjä ja poikia, ja jos ei ole yksiselitteisesti ja selkeästi jompaa kumpaa, tilanne voi olla kinkkinen.

 

Tänä vuonna nasupäivän pukeutuminen ei onneksi ole enää sukupuolitettua. Vaikka teeman mukaan pukeutuminen ei nasupäivänä olekaan pakollista, on silti omituista, että yhteisöllisyyttä korostavassa lukiossamme on tähän vuoteen asti jatkettu näinkin syrjivää ja eriarvoistavaa perinnettä. Teeman mukaan pukeutumisesta nasupäivänä ei luovuttu, mutta siihen liittyvät sukupuoliset erot poistettiin. Muutos sopii lukiomme brändiinkin: “Rohkea klassikko” kunnioittaa perinteitä, mutta päivittää vanhentuneet käsitykset nykyaikaan.

 

 

 

 

Aino Lyijynen