Tämän lukuvuoden ajan Lyseota on johtanut uusi rehtorimme Tuula Tervo. Koululehden toimittaja päätti kysyä rehtorin kuulumisia lukuvuoden loppupuolella ja ajatuksia kuluneesta vuodesta, koulustamme sekä tulevasta remontista. Lue, mitä rehtorimme vastasi.

Millaista oli siirtyä toiselta paikkakunnalta rehtoriksi meidän Lyseoomme? Eroavatko lukiot paljon toisistaan?

Oli hyvin innostavaa muuttaa uudenlaiselle alueelle sekä uudenlaiseen kouluun. Työn kuva muuttui kolmen koulun rehtorista yhden koulun rehtoriksi. Siellä työnkuvani oli paljon laajempi; täällä saan keskittyä yksinomaan lukiokoulutukseen. Täällä lukiokoulutus on toisaalta monipuolisempaa, kun on kansallisen lukion lisäksi IB-lukio sekä Itä-Suomen lukio. Lukiolaisia on täällä myös huomattavasti enemmän.


Millaisen vastaanoton koet saaneesi koulumme oppilailta ja muilta opettajilta?

Minusta opiskelijat ovat ottaneet minut hyvin lämpimästi vastaan, ja koin itseni heti ensimmäisestä päivästä lähtien hyväksytyksi. Opettajat ovat ottaneet minut vastaan varmaankin mielenkiinnolla ja arvioiden. Heillekin tämä on ollut iso muutos, kun uusi ihminen on tullut kouluun, mutta kuitenkin varmaan aika suuri osa on suhtautunut tervetulleeksi toivottaen.


Millaisena asuinympäristönä pidätte Lappeenrantaa? Viihdyttekö täällä?

Tykkään ihan hurjasti Lappeenrannan kaupungista ja sen tarjoamista kulttuuripalveluista. Tulen itse Kainuun alueelta, josta väki vähenee kovaa vauhtia, kun ihmiset muuttavat pois työn sekä koulutuksen perässä. Täällä on lapsille hurjasti erilaisia harrastusmahdollisuuksia, konsertteja ja kaikenlaista muuta mukavaa, mikä on ollut todella mukava yllätys.
 


Miten olette sopeutuneet eroon ja muutokseen oppilaitosten välillä?

Yllättäen hyvin, vaikka muutos oli hyvin nopea. Oli haikeaa ja surullista irrottautua edellisestä kivasta koulusta ilman, että sain kertoa kouluni oppilaille kunnolla, kuinka mukavaa oli ollut tehdä heidän kanssaan töitä ja miten mukavia nuoria he olivat.

Sitten töiden täällä alettua ei minulla ollut ajatustakaan enää sille asialle antaa. Uusi elämäntilanne imaisi minut mukaansa ja uudet opiskelijat ovat helpottaneet tilannetta siinä mielessä, että nyt minulla on uusi työ heidän kanssaan. Olen varma, että tilanne edellisessä koululaitoksessani on kuitenkin hyvä pikaisesta rehtorin vaihdoksesta huolimatta.


Millaisia vahvuuksia koet lukiollamme olevan?

Ilman muuta yksi vahvuuksistamme ovat opiskelijat, sillä koulussa opiskelevat ihmiset ovat aina koulun sydän ja sielu. Täällä opiskelevat ihmiset omalla asenteellaan, ahkeruudellaan ja persoonallaan tuovat kouluun sitä vahvuutta, joka on kyllä näkyvissä. Vahvuus ei ole pelkästään hurjan aktiivinen oppilaskunnan hallitus ja tutorit, jotka tekevät myös hurjan hyvää työtä uusien oppilaiden eteen sekä koulun markkinoimiseen, vaan kaikki yksilöt, joiden kanssa saa tehdä töitä. Koulun tekevät ihmiset: myös innostuneet ja asiantuntevat opettajat, jotka haluavat tehdä pyyteettömästi työtä nuorten eteen.

Vahvuus on myös laaja tarjonta kaikissa aineissa. Lukion keskeinen, yleissivistävä vaikutus näkyy täällä hyvin. Toki joissakin aineissa voisi olla vielä lisää kurssitarjontaa, mutta suurimmassa osassa aineita on tosi hyvä tarjonta lukiolaisten yksilölliselle polulle. IB-mahdollisuus on myös hieno asia kansallisen lukion vaihtoehtona. Myös yhteistyömahdollisuus yliopistojen kanssa on yksi lukion vahvuuksista.



Miten tärkeäksi koette koulumme yhteishengen?

Ilman muuta se on koulun perusta, sillä se on pohja kaikelle oppimiselle. Hyvä ilmapiiri oppilaiden ja opettajien välillä on tärkeä.


Pidättekö rehtorin työstä vai toivoisitteko välillä olevanne vain tavallinen aineen opettaja?

Olen oikeastaan tehnyt koko urani ajan rehtorin töitä. Ennätin olla puoli vuotta opettajana, ennen kuin minut imaistiin hallintotöihin. Olen opettanut hyvin vähän, mutta rehtorin työhön kuuluu opetustyötäkin. Minusta on tosi kivaa ja haastavaa tehdä rehtorin työtä, ja se on vastuullista. Vastuu painaa aina, joten satunnaisesti kyllä haaveilen siitä, millaista olisi olla ja elää opettajana.
 

Onko lukion rehtorina oleminen koskaan rasittavaa?

Kaikissa töissä on sellaisia rasittavia piirteitä, hyvät sekä huonot puolet. Rasittavaa tässä työssä on aikataulujen yhteensovittaminen opettajien ja oppilaiden kesken. On raskasta koittaa ajoittaa aikatauluja tiettyihin tilanteisiin ja yhteisöihin sopiviksi. Työpäivien venyminen paperitöiden ohessa on myös välillä raskasta. Rehtorin työ on kuitenkin minusta ennemminkin sitä mielekästä.


Millaisia asioita aiotte kehittää lukiossamme?

Keskeistä on, minkälaisella työjaolla me pystymme Lyseossa tukemaan opiskelijoita, mistä alueesta oppilaan hyvinvoinnissa esimerkiksi kukin vastaa. Selkeän prosessin luominen siihen, mitkä ovat tiimin tehtäviä ja mitkä aineenopettajien tehtäviä, on tärkeää. IB-lukion keskeinen arkielämä pitäisi saada rullaamaan jouhevasti etäopetuksen sekä tiedonkulun suhteen.


Monia oppilaitamme kiinnostaa kovasti tuleva remontti. Millaisia peruskorjauksia kouluumme on odotettavissa?

Peruskorjaus toteutetaan aika laajamittaisesti, 4 miljoonan euron budjetilla. Koko koulu kellarista kolmanteen kerrokseen käydään läpi siten, että sisäilma saadaan paremmaksi ja hyväksi. Opetusteknologiset mahdollisuudet hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tehdään siis isoja asioita ja on paljon haasteita. Suunnitelmissa on, että tämä kolmannen kerroksen pikkusali jätetään osin opiskelijoiden käytössä olevaksi mediateekiksi ja sen yläpuolelle tulee vielä opettajainhuone.

Käytännössä opetustilat tulevat hyvin pitkälti olemaan tulevaisuudessa ensimmäisen, toisen ja kolmannen kerroksen tiloissa. Kellaritilaan pyritään järjestämään neuvottelu-, varasto- ja sosiaalitiloja. Suunnitelma on vielä kuitenkin kesken. Arkkitehti ja rakennuttaja käyvät vielä nämä piirustukset läpi ja katsovat, onko niille minkälaisia toteuttamismahdollisuuksia. Sen jälkeen keskitytään opetusta tukevien laitteistojen järjestämiseen.


Onko totta, että korjauksen jälkeen koulussamme ei ole enää sohvia?

Koulussa on takuulla sohvia, jos niitä halutaan. Aulatilat tulevat kuitenkin pienenemään ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa ja kolmannessa kerroksessa tulee kuitenkin myös olemaan aulatiloja. Tietenkin ne pyritään säilyttämään opiskelijoille mieleisinä paikkoina. Tässä asiassa haastaisinkin oppilaskunnan hallituksen sekä koko oppilaskunnan tekemään suunnitelmia siitä, millaisia aulatilojen kalusteiden tulisi olla. Kuuntelemme mielellämme opiskelijoiden toiveita asiassa.

Kävin pari vuotta sitten läpi homekoulun peruskorjauksen, ja silloin kaikki vanhat sohvat, pehmeää materiaalia olevat, poistettiin tai pestiin homeitiöiden poistamisen vuoksi. Tästä on voinut lähteä tämä ajatus sohvien poistamisesta. Vanhat sohvat voidaan toki pestä tai sitten hankkia ihan uudet tilalle.


Miten tuntijärjestelyt on hoidettu remontin ajaksi? Juoksemmeko ympäri kaupunkia?

Kaupungin ympäri juoksentelua on pyritty estämään sillä tavalla, että säilytetään Lyseon kampus yhtenäisenä, eli täällä olisi mahdollisimman paljon opetusta. Lisäksi koitetaan löytää myös toinen yhtenäinen alue, missä olisi mahdollisimman paljon opetustiloja. Näyttäisi olevan mahdollista pitää osa opetuksesta Aktivan tiloissa ja pyrimme saamaan muita tiloja sieltä lähettyviltä, esimerkiksi satamasta. Asiasta pyritään tiedottamaan sitten, kun tilat varmistuvat. Tavoitteena on saada kaikki tilat mahdollisimman läheltä Lyseota.


Mitä odotatte tulevalta remontilta ja jännittääkö se teitä?

Odotan terveellisiä ja turvallisia tiloja, kuten varmaan myös muut opettajat. Odotan myös moderneja tiloja varustettuina uusimmalla opetusteknologialla ja sitä, että tilat tukevat hyvin opiskelijoiden opiskelua. Minua ei jännitä ollenkaan, vaikka tiedän remontin vaativan paljon epämukavuutta, sillä kävin pari vuotta sitten läpi samankaltaisen koulun peruskorjauksen.

Tiedonkulku toki tulee olemaan haasteellista koulun ja oppilaiden ollessa ympäri kaupunkia. Täytyy vielä miettiä, miten liikkumineen ympäri kaupunkia toteutetaan mahdollisimman jouhevasti sekä opiskelijoiden että opettajien osalta.
 

Toimittaja: 
Miia Tihveräinen
Kuvat: 
Milla Peltokangas

Avainsanat: