Nykyään puhutaan paljon kestävästä kehityksestä ja kierrätyksestä. Monet pitävät kestävää kehitystä aatetasolla hyvänä asiana, mutta kuinka sitä toteutetaan käytännössä. Entä arvostavatko lyseolaiset kierrättämistä vai viis veisaavat kestävästä kehityksestä?


Mitä kestävä kehitys on?

Kestävä kehitys voidaan määritellä monella eri tavalla, mutta yleisimmin sillä tarkoitetaan luonnonvarojen resurssiviisasta käyttöä ja liiallisen tuhlaamisen välttämistä. Sen tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät mahdollisuudet elämiseen.

Kestävä kehitys voidaan jakaa kolmeen alaluokkaan: ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen sekä taloudellinen kestävyys. Useimmiten kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kuitenkin ekologista kestävyyttä, johon sisältyy esimerkiksi kierrättäminen sekä ympäristön huomioiminen arjessa ylipäänsä.


Vinkkejä kestävään elämäntapaan

Usein ajatellaan kestävän elämäntavan noudattamisen olevan vaikeaa, mutta todellisuudessa kestävä elämäntapa koostuu arjen pienistä valinnoista. Esimerkiksi pyöräily tai julkisen liikenteen käyttäminen henkilöauton sijasta on kestävää kehitystä siinä missä kierrättäminenkin. Kestävää kehitystä on myös sähkösopimuksen vaihtaminen ympäristöystävällisempään tai veden käytön hillitseminen. Kestävä elämäntapa ja kehitys koostuvat siis arkisista asioista, joita jokainen voi miettiä.


Mitä hyötyä kierrättämisestä on?

Kierrättämisellä voidaan säästää huomattavasti luonnonvaroja. Esimerkiksi monien metallien louhiminen maaperästä ja jalostaminen valmiiksi tuotteeksi kuluttaa valtavasti energiaa ja on siten kallista. Lisäksi luontoon päätyvä metalli aiheuttaa eläimille erinäisiä ongelmia, minkä vuoksi metallit kannattaisi kierrättää.


Kestävä kehitys Lyseossa

Haastattelimme Leila Viitasta (kemian lehtori, kestävän kehityksen projektin vastaava), joka kertoi, kuinka kestävä kehitys lyseolla toteutuu.

1. Mitä kestävä kehitys oikeastaan on? Mitä kaikkea siihen liittyy, eli miten kestävää kehitystä voidaan toteuttaa käytännössä?
Kestävä kehitys on laaja käsite, joka edistää sitä, että tämä maapallo olisi hyvä, terve ja asuttava myös tuleville sukupolville. Esimerkiksi kemikaalikuormaa ja jätteiden määrää pyritään vähentämään. Sosiaalista, kulttuurista puolta ei unohdeta, vaan kestävä kehitys kattaa myös inhimillisesti kestävän elämäntavan edistämisen, kuten toisten huomioimisen ja tasa-arvon.

2. Mitä KEKE-projektissa tehdään?
Keke-projekti keskittyy kestävään energiaan.

3. Mitä konkreettisia toimia on saatu aikaan meillä Lyseossa KEKE-projektissa?
Keke-toiminta on Lyseossa huonosti lähtenyt liikkeelle. Konkreettisia asioita on saatu vähän aikaan, eikä edes pokkarikierrätys lähtenyt käyntiin. Ihmisoikeus-visa järjestettiin, kanervat istutettiin kukkalaatikkoihin ja tänä keväänä, kun ilmat lämpiää, laitetaan kevätkukat. Yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa on ollut hyvää, ja tänä keväänä opiskelijoille järjestyi kestävän liiketoiminnan päivä. Se oli hyvä.

4. Miksi lähdit mukaan KEKE-projektiin?
Keketoiminta on ollut tärkeää aina, ja yritän omassa elämässäni elää kestävällä tavalla. Rehtori ehdotti minulle keke-tiimin vetovastuuta, joten otin tehtävän vastaan. Ilmeisesti koulussamme on paljon tarjontaa, ja kaikkeen toimintaan ei riitä opiskelijoita, joten tänä vuonna keke-kurssilaisia on ollut vain kaksi.

5. Kuinka paljon Lyseossa kierrätetään tai noudatetaan kestävää kehitystä ylipäänsä?
Koulussamme kierrätetään paperijäte osassa luokista. Tässä olisi parannettavaa. Biojäte kerätään. Paristot kerätään ainakin vanhalta puolelta, ja siellä paristojätettä tulee eniten. Oppikirjoja opiskelijat kierrättävät kiitettävästi ihan omatoimisesti.


Nordplus-projekti lyseolla

Nordplus on Pohjoismaiden välinen yhteistyöprojekti, jonka aiheet vaihtelevat. Projektissa, jossa lyseolaisia on mukana, keskitytään kestävään energiankäyttöön ja -tuottoon etenkin aurinkoenergialla. Projektin pääkohde on tutkia aurinkopaneelien hyödyntämistä sähköntuotannossa. Ensimmäisen Nordplus-projektiviikon aikana lyseolaiset sekä vieraana olevat ruotsalaiset lukiolaiset ovat päässeet käymään esimerkiksi Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla, jossa tutustuttiin aurinkoenergiaan. Lisäksi he ovat vierailleet UPM Kymmene Kaukaan tehtailla sekä myös Vantaan Energian jätevoimalassa.


Lyseolaisten suhtautuminen kestävään kehitykseen

Lyskarin tekemän pienimuotoisen kyselyn perusteella valtaosa lyseolaisista arvostaa kierrättämistä ja kestävää kehitystä aatetasolla, mutta vain noin 60 % vastaajista kierrättää oikeasti. Noin 80 % vastaajista piti kestävää kehitystä hyvänä tai erittäin hyvänä asiana. Vastaajista suunnilleen 85 % piti kierrättämistä aatetasolla hyvänä asiana, mutta vain 60 % vastaajista kertoi kierrättävänsä oikeasti. Noin 25 % kierrättää satunnaisesti ja loput 15 % ei kierrätä lainkaan.

Yli puolet vastaajista (57 %) pyrkii ympäristöystävällisiin valintoihin arjessa ja noin 60 % vastanneista pyrkii ottamaan huomioon ympäristönäkökulman tehdessään päätöksiä ja valintoja.


Lyseolaisten mielipiteitä kestävästä kehityksestä
Mielipiteet vaihtelivat laidasta laitaan: toiset arvostavat kestävää kehitystä ja osa pitää sitä täysin turhana.

“Se on mielestäni tärkeää, mutta itse toteutan aika laiskasti.”

“Turhaa enää pinnistää ku paskat on jo housuissa.”

“Kestävä kehitys on välttämätön ja elintärkeä asia hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi.”

“Kestävä kehitys on asia, mikä on tärkeä huomioida. Nykyisin vain tuntuu, että se tursuaa korvista ulos, koska siitä puhutaan jatkuvasti.”


Kuinka lyseolaiset toteuttavat kestävää kehitystä arjessa?
Kestävää kehitystä voi toteuttaa monella eri tavalla, kuten alla olevista vastauksista ilmenee. Moni myös vastasi, ettei toteuta kestävän kehityksen periaatteita arjessa lainkaan.

“Kierrätän, ostan luomutuotteita ja lähiruokaa, olen vegaani, ostan laadukkaita tuotteita (esim. vaatteet), kiinnitän huomiota materiaaleihin (välttelen muovia esimerkiksi), pyöräilen ja käytän joukkoliikennettä.”

“Valitettavasti en taida toteuttaa sitä mitenkään. Joskus ostan kirpputorilta vaatteita!”

“Kierrätän, sammutan valot, en ota pitkiä suihkuja, myyn vanhat vaatteet eteenpäin esim. kirpparilla.”

“Kierrätän muovia, lasia, metallia sekä palautan pulloja. En myöskään roskaa luontoa.”

“Pyrin käyttämään vettä vähän, sammutan valon aina kun sitä ei tarvitse, kuljen koulumatkat julkisella liikenteellä henkilöauton sijaan.”

 

Toimittaja: 
Miika Jantunen
Kuvat: 
Miika Jantunen

Avainsanat: